Kuuntelemista

Kun olin lapsi, meillä ei ollut moneen vuoteen telkkaria. Mummu muutti yläkerrastamme omaan kotiinsa ja vei telkkarinsa mennessään. Jäipä sentään radio.

Kuuntelin radiosta kaikki sen ajan lastenohjelmat. Puhelintoivekonsertit, kuunnelmat, musiikkileikkikoulun. 

Kuka lohduttaisi Nyytiä -kuunnelma lähetettiin usein, mutta kertaakaan en uskaltanut kuunnella sitä loppuun saakka. Helpottava loppuratkaisu selvisi minulle vasta lukioikäisenä kun tutustuin tarinaan uudelleen.

Jokin aika sitten Yleisradio lopetti sen viimeisenkin lastenohjelmansa, Lasten Ykkösen, jota meillä kyllä kuunneltiin. 

Onneksi on olemassa Lasten Oma Radio, nettiradio josta voi kuunnella sekä musiikkia, kuunnelmia että juonnettuja ohjelmia. 

Mieleen nousi vielä hassu anekdootti vuosien takaan. Esikoinen ei oikein tahtonut ymmärtää  eri medioiden raja-aitoja. Sain useaan kertaan selitellä, että on olemassa radio, josta vain kuuluu. Telkkarista sekä kuuluu että näkyy. Tietsikasta sitten kuuluu tai näkyy tai kuuluu ja näkyy tai sitten sillä voi tehdä kaikenlaista.Jossakin edistyneemmässä kodissa nämä kaikki olisivat yksi ja sama laite, meillä tosin vielä erillisiä vimpaimia samalla seinustalla.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: