Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot

Tämä kotiäitiys on haastavaa taloudellisesti. Kun miehellä ei ole suomalaista keskitasoa parempaa palkkaa, elämme siis suhteellisen vähäisillä nettotuloilla. Niitä lisätäkseni olen tässä vuosien varrella tehnyt kotoa käsin tehtäviä oman  alani töitä osa-aikaisesti, mikä siis tarkoittaa hätäisiä puheluita päiväuniaikaan sekä vilkasta sähköpostiliikennettä öiseen aikaan. Tämä on ollut välttämätöntä taloudellisesti, mutta usein myös virkistävää minulle: pysyn mukavasti aikuisten maailman ilmiöissä mukana.

Eilen tein laskelmia siitä, miten taloustilanteemme muuttuu, kun menen ensi vuonna kevättalvella töihin. Asuntolaina lähtee taas maksuun, nyt puolet siitä on ollut lyhennysvapaalla. Päiväkotimaksut vievät  yli 500 euroa , mikä tuntui ennen lapsien saamista pienelle summalle moisesta palvelusta, mutta nyt tilitietoja katsellessa  karmean suurelle määrälle nettotuloja.

Tulos on hätkähdyttävä. Kuukausittain käyttöön jäävien rahojen määrä lisääntyy vain 300 euroa.   Se on siis palkkio siitä että olen täysipäiväisessä työssä. Huh!

Toki laina lyhenee ja kasvattaa sillä tavoin varallisuuttamme, mutta silti tuo käteenjäävä summa tuntuu naurettavan vähäiselle.

Takavuosina töitä hakiessani en osannut pitää palkkatasoani mitenkään toivottaman huonona. Sekin kun on sitä suomalaista keskitasoa. Mutta sitä se tuppaa tämän päivän kohonneilla asumis-, energia-, bensa- ja ruokakustannuksilla olemaan.

Ihmettelen, miten kaikki ne 49 %, jotka ansaitsevat vähemmän kuin me, oikein selviävät.

Millaiset nettotulot (käteen jäävä osuus palkasta) perhe sinun mielestäsi tarvitsee, että pystyy elämään ilman tilitietojen päivittäistä seuraamista?

Mainokset

3 responses to this post.

  1. Meidän nelihenkinen perhe pärjäsi monta vuotta vallan mainiosti alle 2000€/kk nettotuloilla (vaihteli 1800€-2000€), saatiin maksettua asuntolainaakin ihan normaalin suunnitelman mukaan yms. Nyt vähän jännittää seuraava äitiyslomalle ja hoitovapaalle jääminen, kun meillä on kuitenkin edelliskertaan verrattuna menot kasvaneet, kun isommat lapset jatkaa (monestakin syystä) osapäiväisinä hoidossa, eli hoitomaksut on n. 300€/kk ja hoitoon kuskaamisten takia on pakko pitää kaksi autoa, eli on toisen autonkin vakuutukset yms.

    Tähän varmaan vaikuttaa aika paljon asuinpaikka. Me asutaan melko pienellä paikkakunnalla n. tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, keskikokoisessa omakotitalossa. Ollaan laskettu, että meillä ei olis varaa asua vuokralla tai missään oikeassa kaupungissa. Asuntolainaan menee n. 600€/kk ja siihen muina asumiskuluina tietysti sähkö (sähkölämmitys vie aika paljon), vesi ym. Remontteja tehdään sitten, kun ollaan taas molemmat työssäkäyviä 🙂

    Vastaus

  2. Wau! Pienet menot, pienet menot. Ne ovat ne tärkeimmät. Teillä varmasti nuo asumismenot ovat pienimmästä mahdollisesta päästä. Meilllä kaikkeen tähän (lainat, sähköt, vastike) menee reilusti enemmän. Pitäisi varmaan miettiä jotain ratkaisua tähän asiaan, pankin kanssahan sitä tulee pohtia. Autoja on onneksi vain yksi, mutta se on tiensä päässä ja pitäisi vaihtaa sellaiseen, joka menisi seuraavasta katsastuksesta lävitse.

    Vastaus

  3. No joo, asumismenot on kyllä varmasti meillä se ratkaiseva tekijä. Kaksi autoa on pakko pitää nyt, kun mun pitää päästä omaa kylää kauemmas viemään lapset hoitoon, täällä ”maalla” kun ei julkista liikennettä tunneta…

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: