Odotan, odotan

Naistenpäivä ois ollu ihan hyvä päivä synnyttää. Mutta helkutti, täällä aina vain odotetaan.

Joka ilta käyn nukkumaan toivoen että yöllä alkaisi tapahtua. Joka yö monta kertaa Mies kysyy, miltä NYT tuntuu. Ei miltään. Vessahätä. Nenä tukossa. Pitää kääntää kylkeä.

Joskus juimii ja supistelee. Mutta kun lähden liikkeelle, tuntemukset loppuvat.

Ja aamuisin päivänvalossa tiedän, että tänäänkään ei tule tapahtumaan mitään. Muuta kuin Hesarin lukua, kahvinkeittoa, leikkimistä, pyykinpesua, siivoamista, tiskaamista, ruuanlaittoa, keittiön kaappien siivousta ja sitä rataa.

Viimeksi kun kävin neuvolassa, terkkari yritti rohkaista: varataan nyt sinulle aika ensi viikolle. Monille se viikon 41 neuvola varataan, mutta harvat siihen enää saapuvat.

Katotaanpa vaan, siellä mä oon klo 8.30 pissaamassa kertakäyttöpurkkiin.

Mieheltä kysyttiin tänään työpaikalla epäuskoisena, että ihanko totta sä tuut vielä tänäänkin töihin.

Se, että  Hillo ei syntynytkään yhtä ajoissa kuin isoveljensä, on kuitenkin jo opettanut yhden asian. Että en todellakaan ole elämässä Pöpöläisen vauva-aikaa uudelleen. Täältä on nyt tulossa joku ihan toinen muu, joku jolla on omat tapansa ja omat aikansa.

Tänään vitsailtiin, että jos Pöpöläinenkin on jo mestari viivyttelemään, vetkuttelemaan ja hidastelemaan pukemista/syömistä/lelujen keräämistä… niin mitä tämä Hillo sitten on?

Tullut äitiinsä, vastasi mies.

Mitähähfak??????

4 responses to this post.

  1. En tiedä auttaako, vai ärsyttääkö, mutta kokeillaan:

    Ote vau.fi:stä

    ”Älä tuijota liian tiukasti laskettua aikaa! Oletetun syntymäpäivän yhteydessä käytetään aikavarausta”plus/miinus 14 päivää”. Se tarkoittaa, että synnytys voi alkaa koska tahansa seuraavien neljän viikon aikana! Säästät paljon kallisarvoista energiaa, kun et anna lasketun ajan päivämäärän hallita elämääsi. Kuten olet huomannut, et juurikaan pysty kontrolloimaan raskauttasi. Niin on myös nyt. Vaikka kuinka jännittäisit ja odottaisit laskettua päivää, et voi vaikuttaa todelliseen syntymähetkeen.”

    Tässä alkaa meidänkin odotus lähentyä h-hetkeä, vielä 2 viikkoa, ja tuntuu jo nyt että saisi tulla!

    Voimia! 🙂

    Vastaus

  2. Mäkin kolme vuotta sitten ajattelin että naistenpäivävauva olis jees, mut Emppu oli eri mieltä. 😉 No jos hei Empulle sitten synttärikaima?

    Vastaus

  3. Posted by Jenni on 10/03/2010 at 9.12

    I feel you! Ekan synnytin 41+6, päivää ennen käynnistystä. Nyt 40+0 ja ei tuntemuksia. Pelkään joutuvani käynnistykseen. Kaikki sanovat että toinen tulee kyllä aiemmin, mutta eipä taida tuo päteä tähän kroppaan.

    Vastaus

  4. Kiitos tsempityksistä!

    Neuvolan täti tiistaina oli ihan hassussa vireessä. Se onn jäämässä parin viikon päästä eläkkeelle ja sen kyllä huomaa: Katsoi neuvolakorttiani ja kommentoi mm.
    Kun sä oot nyt viikolla 45 (No en todellakaan….)
    Kun tää on sun kolmas lapsi (ai jaa?) ja
    kun sulla on nyt menny jo 14 päivää yli (viikko vasta)…

    Herranjestas, ollapa viikolla 45!

    Kummallisinta tässä on se, että kun Pöpöläisen kohdalla ei ollut juuri mitään ennakoivaa (supistuksia ym), niin silti se putkahti ulos etuajassa ja kertaheitolla.
    Nyt oon jo kuus viikkoo tuntenut öisiä supistuksia ja muita vastaavia, eikä siltikään tää tyyppi oo tosissaan. Härnää vaan.

    Huomenna Kättärille yliaikaisuuskontrolliin ja lupailivat jo että maanantaina sitten käynnistetään jos ei muuten ala tulla.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: