Kotona ja kylillä

Olemme Pöpöläisen kanssa nauttineet loman omaisesta arjestamme. Vieläkin Pöpöläinen kyselee aamuisin että onko tänäänkin vapaapäivä, ja hymyn kare suupielissäni voin vakuutella, että on, on, niitä on vielä aika monta jäljellä…

Ja tiedättekös, olen yllättynyt siitä, miten mukavaa meillä on ollut. Kun ei ole kiire minnekään, kummankin mieliala on parempi. Reissaamme voimiemme mukaan kerhoissa, ystävien luona, kaupoilla. Ja sitten tulemme taas kotiin, ottamaan päiväunet ja odottamaan työstä tulevaa  Miestä.

Tuntuu siltä, että kun ei ole mitään ehdottomia aikarajoja jonnekin ehtimisen suhteen, kaikki toimet sujuvat todella paljon vähemmällä vääntämsellä. Heräämiset, syömiset, lähtemiset, pukemiset ja jopa nukahtamisetkin sujuvat helpommin.  Osaksi lienee kyse siitä, että aikataulun  vapaudesta johtuen voin antaa valtaa lapsentahtisemmalle elämälle enkä enää itsekään hermoile pienistä.  Osaksi siitä, että jos ei ole hoputustakaan, ei Pöpöläiselle tule kapinoinnin tarvettakaan.

Nyt myös näkee, mitä työpäivä tekee aikuiselle: kun Mies tulee työstään kotiin, hänen väsynsä ja stressinsä on käsin kosketeltavaa. Ääni on kova, sanat kuulostavat tiukoille, heti on kiire jonnekin. Me kaksi olemme täällä kellottomassa kodissamme ihan ihmeissämme, että mikähän tuollakin nyt on. Kestää aikansa, ennen kuin saamme Miehen kierrokset laskettua. Sitten voimme lötkötellä yhdessä, kaikki kolme.

2 responses to this post.

  1. Millähän niistä töiden jälkeisestä stressistä ja uupumuksesta pääsis?Tuntuu täällä kanssa siltä että kierrokset käy kovilla työpäivän jälkeen ja iltaisin vielä pumppu hakkaa ja ajatukset kiertää kun pitäis jo mennä nukkumaan.

    P.S. lyhennetyn työajan jälkeen normitahtiin palaaminen on aika karua hommaa

    Vastaus

  2. Kovan luokan kysymyksen heitit. Probleemaan varmaan yrittää vastata myös suurin osa urheilu- ja viihdeteollisuudesta. Itse yritin kotimatkalla mahdollisimman paljon laittaa työasiat pussiin tekemällä esim. listoja seuraavaa päivää varten. Ja meditoida sen, minkä bussimatkalla pystyy (tää on oikeesti tehokas vinkki, lataa vaikka soittimeen rentoutusharjoituksia). Kotona oli kyllä yleensä aina sen verran tilanne päällä että siihen kotielämän imuun vain tempautui. Illan aikana en yleensä edes ehtinyt mennä työsähköpostille tai työpapereille, vaikka olis ollut vähän poltettakin.

    Yks juttu, mikä muuten mulla ainakin vaikuttaa tosi paljon nukahtamiseen ja unen laatuun, on se, oonko viimekseks illalla kattonu telkkaria tai touhunnu paljon tietsikalla. Ne jotenkin virittää aistit ihan ylitaajuudelle että sitten huomaa vaan tuijottavansa pimeän makuuhuoneen seiniä kaikenlaiset ajatukset päässä rullaten.

    Joo, meilläkin nautitaan nyt lyhennetystä työajasta. Saas nähä miten siitä ”koukusta” päästään koskaan irti…

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: