Juhlasta normiarkeen, hetkeksi

Juhlakausi on sitten melkein jo takanapäin, ihan hyvä niin. Kyläily mummilassa (4 pv) ja äitini vierailu meillä  (4 pv) on nyt suoritettu.

Vaikka isovanhemmat ovat Pöpöläiselle tuttuja ja heidän kanssaan on mukava peuhata, kummallakin vierailulla Pöpöläinen kitisi pari ensimmäistä päivää. Vieraisilla olo tai vieraiden asuminen omassa kodissamme tuovat päivärytmiin muutoksia, jonkinlaista kireyttä ja epävarmuuttakin, ja Pöpöläinen tuntuu olevan ilmapuntariakin herkempi omaksumaan kaikenlaisia ilmassa liikkuvia virtauksia.  Ruoka ei maita, kaikenlaisia kiistoja puhkeaa surperherkästi (nakki katkeaa väärästä kohdasta, ketsuppi sotkee lihapullat, lapsi haluaisi jäädä yksin pihalle mutta ei hetkeksikään isovanhempien kanssa olohuoneeseen….). Siinä sitä taas sortuu selittelemään, että ei tämä tällaista ole normaalisti, ja miettii, minkälainen mielikuva lapsesta ja kasvatuskeinoistamme jää…

Eilen illalla, kun Mies lähti viemään äitiäni asemalle ja vilkutimme Pöpöläisen kanssa ikkunasta, Pöpöläinen kääntyi, katsoi minuun ja sanoi: ”Nyt me ollaan sitten kahdestaan”.

Ajatukseni kiisivät eteenpäin.

Vielä on kolmisen viikkoa työelämää. Viikko tavan töitä, kaksi viikkoa sijaiseni perehdyttämistä. Kiireisiä aamuja, hoitoon vientiä,  bussimatkoilla meditointia, rauhallisia lounaita työtovereiden tai Hesarin seurassa, väsyneitä iltoja.

Vaikka arki on vauhdikasta ja stressaavaa,  huokaan luopumisen haikeudesta. Kyllä minä tästäkin arjestä tykkään. Työstäni, siitä että koti- ja työelämä vaihtelevat, työtovereiden kanssa rupattelusta, edes pienen oman ajan omistamisesta.

Sitten äitiys”lomaa” (hö, mikä kumma sana), oikeastaan siis vanhempain”vapaata” (ei juuri sen parempi ilmaus) lokakuulle 2011. Pöpöläinen jää hoidosta pois ja ehdimme varmaan viettää päivät kuukauden kahdestaan, ennen kuin Hillo saadaan ulkoistettua purkistaan.

On aika opetella taas uusvanhat kotirutiinimme. Mitenhän ne menivätkään?

One response to this post.

  1. Posted by tool on 23/01/2010 at 4.02

    erittain mielenkiintoinen, kiitos

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: