Tyynyn tuoksua

Aamuhetket ovat ihanimpia. Pöpöläinen on unen lempeyttämä lutukka, joka hehkuu uudelleen tapaamisen iloa. Yöpöydän lampun valo pitää napsauttaa päälle. Kelloradio auki – se tietää, mistä napista pitää painaa. Köllöttelyä vieressä. Vähän peuhailua peittojen ja tyynyjen keskellä. Puhaltelua vatsaan, leikkisiä puraisuja korvasta. Pieni poikanen yöpaidassaan tuntuu suloiselle otukselle. Päivän kiireet ovat vielä edessä, murheet hetken muualla.

3 responses to this post.

  1. Posted by Nimetön on 04/09/2008 at 15.04

    Ihana kuvaus. Juuri näin se menee.

    Vastaus

  2. Posted by Nimetön on 05/09/2008 at 7.30

    Voi kun menisikin. Meidän lapsella on sata lasissa heti kun verkkokalvolle menee hiukkanenkin valoa. Emme ole sitten kiihkeimpien imetysaikojen köllötelleet…

    Vastaus

  3. Pöpöläiselläkin oli vielä jokin aika sitten kova kiire heti ensimmäisestä silmänraotuksesta lähtien. Tuntui kuin lapsi olisi nukkunut ”vaihde vapaalla”.

    Muutaman kerran olen katsellut, kun lapsiraasu on lähtenyt heti havahduttuaan konttaamaan ja täräyttänyt täysillä päin sänkynsä päätyä.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: