Takaisin

Kotona & arjessa jälleen! Kaikki meni hienosti, paljon hienommin kuin odotin!

Asiaa auttoi mitä suurimmissa määrin se, että Pöpöläisen mukavuuksista oli vastaamassa vähintään kolme aikuista: mies, minä ja ystävämme Pöpöläisen kummisetä. Lapsettomaksi ihmiseksi kummisetä tuntui ymmärtävän yllättävän paljon lapsen (ja sitä kautta meidän kaikkien) viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Ja kyllä Pöpöläinenkin ihan selvästi tsemppasi: jaksoi istua rattaissa huomattavasti pitempään kuin uskalsin kuvitella (luultavasti maisemat ja tapahtumat, joita tarkkailla olivat keskivertokauppareissua kiinnostavampia), sieti epäsäännöllisiä päiväuni- ja ruoka-aikoja ja nukkui kun nukutti, oli paikkana sitten turvaistuin, sohva, syli, tai rattaat, ei saanut lentokoneraivareita eikä, HUOM, yhtään autoraivaria, mikä oli suorastaaaaaaan kummallista.

Yksin en silti lapsen kanssa kaupunkilomalle lähtisi. Siitä ei nauttisi tämän perheen äiti eikä  varmasti lapsikaan. Uh huh huh.

Eilen kotiutuessamme Pöpöläinen kävi vanhaan tapaansa läpi kaikki rakkaat lelunsa ja kaappinsa ja komeronsa ja puhua pulputti omaa kieltään innostuneella äänellä, luultavasti tervehtien tavaroitaan ja leikkikavereitaan ja selostaen näille kaikkiea, mitä oli kokenut ja nähnyt. Liikuttavaa.

Mutta yksi pahe pääsi taas luikertelemaan perheeseemme: yötissi. Pöpöläinen tuppasi heräämään joka yö pari-kolme kertaa. Jotta koko muu talo ei olis joutunut kuuntelemaan kaunista kirkasta sopraanoääntä kello yksi, kolme tai puoli kuusi, niin oli parasta ottaa lapsi rinnalle. Se kun hiljensi kitisevän lapsen nanosekunnissa ja auttoi myös koko perhettä jatkamaan uniaan nopeammin kuin mikään tassutus tai suhina. Mutta nyt kun olemme taas takaisin omassa arjessamme, eivät moiset lomaherkut voi jatkua.   Olemme siis taas vaihteeksi, olisikohan noin neljännettä kertaa, yötissivieroituksen tarpeessa. Ja ihan omaa syytämme…

2 responses to this post.

  1. Posted by A:n äiti on 07/05/2008 at 13.20

    Mukava kuulla, että matka oli kaikkien mielestä onnistunut. Älä ruoski itseäsi yötissin paluusta. Se varmaan oli Pöpöläisen kuin aikuisten lomafiiliksen yksi kulmakivi – kaikilla oli kivaa 🙂

    Vastaus

  2. Juu, lomalla saa syödä hyvin, niin lapset kuin aikuisetkin.

    Mutta yötissien comeback-ilmiöstä vielä: Pöpöläinen on jokaisella vieroituskerralla kyllä parin-kolmen yön jälkeen hyväksynyt kohtalonsa ja suostunut nukahtamaan uudelleen – jos minä en ole samassa huoneessa. Eli niin kauan kuin olen nukkunut vieroituksien yhteydessä vierashuoneessa, vieroitus on onnistunut. Kun palaan makuuhuoneeseen, en jaksa/kärsi/halua kuunnella lapsen itkahduksia enkä pysty seuraamaan miehen nukutustyöskentelyä toimettomana, vaan otan Pöpöläisen rinnalle, jotta ”pääsisimme taas pian uudelleen uneen”. Aluksi riittää yksi kerta yössä tuossa viiden maissa. Parin viikon jälkeen kertoja on jo kaksi. Ja sitten seuraavalla viikolla kolme. Ja sitten onkin jo taas vieroitusviikon vuoro.

    Eli jokaisella kertaa on kyse minun retkahduksestani, ei miehen, ei Pöpöläisen. Pitäisikö minun muuttaa makuuhuoneestamme kokonaan pois?

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: