Pikku kakkonen

Elanor ehti ensin. Nähtävästi meillä maalismammoilla on todellakin samat asiat ajatuksissa samoihin aikoihin. Minäkin olen huomannut pohtivani seuraavaa Suurta kysymystä: Milloin on Pikku Kakkosen aika?

Ensin haluaisin kuitenkin saada asiat takaisin normaaliin päiväjärjestykseen, jos sellainen on enää mahdollista. Siis että oppisimme elämään toistemme kanssa ilman suurempia huolia, nukkuisimme taas öitä ja tekisimme vähän töitäkin. Kaveri, jolla oli yhteen aikaan kaksi alle 1-vuotiasta lasta, on ilmoittanut, että saamme yrittää uutta raskautta ennen Pöpöläisen kaksivuotispäivää vain hänen kirjallisella luvallaan. Joskus olen ajatellut, että tuo kahden vuoden ikäero voisi olla optimaalinen. Nyt tajuan, että jos kahden vuoden ikäeroon pyrittäisiin, yrittäminen pitäisi aloittaa … jo puolen vuoden päästä. JO! Siis sehän on älyttömän pian! Justhan tässä odotusvaatteet saatiin varastoon, joko niitä sitten kesällä taas tarvittaisiin? Uh huh.

Tulin tällä viikolla testanneeksi, miltä ajatus uudesta raskaudesta tuntuisi. Jatkuva jano, rasvaisen ruoan aiheuttama yökötyksen tunne ja ainainen vessahätä saivat minut sekä mieheni hetkeksi jo luulemaan, että numero kakkonen on jo työn alla. Vielä kun heräsin yhtenä yönä kuukautiskipujen kaltaisiin vatsanväänteisiin, olin aivan varma, että kohdunkasvukipujahan nämä. Uni karisi silmistä aika nopsaan ja päässä myllersi. Voiko olla totta? Miten se voisi olla totta? Minkä ikäiseksi Pöpö ehtii, ennen kuin tämä syntyy? Milloin tämä on saanut alkunsa?

Päivänvalossa tehty raskaustehti näytti kuitenkin vain yhtä viivaa. Täytyy sanoa, että helpotti. Raskaus”oireet” ovat myös sittemmin kadonneet.

Uuden aika ei siis ole vielä. Mutta toivottavasti kuitenkin jossakin vaiheessa, ehkä parin vuoden sisällä. On kuitenkin muistettava, että taustalla tikittää myös se kuuluisa biologinen kello. Huomaan oikeasti haaveilevani, että saisimme vielä toisia lapsia. Toivon, että Pöpöläinen saisi kasvaa sisarusten keskellä.  (Siinäpä jälleen yksi omalla kohdalla täyttymätön toive, itse kun olin iltatähti, jonka isosiskot olivat jo muuttaneet pois kotoa.)

Ja olisihan se ihanaa nuuhkia taas vauvantuoksua. Katselin juuri tänään Pöpöläisen varhaisimpia vauvavideoita, ja voi, miten pieni ja suloinen kissanpoika se on ollutkaan…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: