Sukupolvia

Äiti oli täällä muutaman päivän ajan. Tuli torstai-iltana, lähti tänään. Tämä oli kolmas kerta, kun hän tapasi Pöpöläisen – ensimmäinen kerta oli ristiäisissä ja toinen kesälomamatkallamme. Vierailu sujui melkoisen hyvin, oli ihanaa huomata miten paljon äiti halausi touhuta ja puuhata Pöpön kanssa. Itse asiassa ihailin äitini kykyä jaksaa peuhata Pöpöläisen kanssa varsin pitkään kerrallaan. Aina näytti löytyvän uusia ja uusia puuhia erilaisista äänistä, varjokuvista tai erilaisista hytkytys- ja körötysleikeistä.

Tänä aamuna äiti sitten ilmoitti lähtevänsä takaisin kotiinsa, ystävät siellä kuulemma jo odottivat. Yritin houkutella häntä jäämään vielä huomiseen, olinhan suunnitellut sillekin päivälle meille mukavia tekemisiä. ”Hei hei, musta tuntuu, että mä meen”, soi radiossa, ja tiesin, että puhun taas ihan turhia.

Yritin saada purettua joitakin ajatuksiani äidille. Sitä, että toivoisin hänen pitävän meihin ja Pöpöläiseen enemmän yhteyttä. Toivon, että hän tulisi meitä tapaamaan useammin ja että Pöpöläisen ja hänen välilleen syntyisi aito sukupolvien yhteys. Muistutin, että hän on sekä oman sukunsa että isäni suvun linkki Pöpöläiselle. Koska isäni on jo kuollut ja sisareni asuvat muilla puolin Suomea, äitini isovanhemmuus on oikeasti merkittävä silta toiseen puoliskoon Pöpöläisen juuria. Ja että se yhteys olisi luotava näinä vuosina – nyt seitsemääkymppiä täyttävänä äitini ei välttämättä samalla tavalla jaksaisi pienten seuraa viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Samaan aikaan radion keskusteluohjelmassa kerättiin kuulijoiden kokemuksia kirjeiden kirjoittamisesta ja vaihtamisesta. Parikin kuulijaa kertoi, miten he pitivät kalliina arteenaan niitä kirjeitä, joita ovat saaneet isovanhemmiltaan tai tädeiltään lapsuudessaan. Ja soittipa ohjelmaan isoäitikin, joka kertoi kirjoittaneensa lapsenlapselleen jo hänen ensimmäisestä ikävuodestaan asti kirjeitä, jossa kertoo, miten lapsi on kasvanut ja kehittynyt viime aikoina. Ihana tapa.

Saapa nähdä, ymmärtääkö äitini sanoistani mitään. Jotenkin jäi taas kerran sellainen olo, kuin sanani eivät avautuisi hänelle ollenkaan. Ja niinpä jälleen kerran surettaa – oma äidinikäväni, oma isänikäväni, oma mummunikäväni.

2 responses to this post.

  1. Posted by Minna S. on 17/10/2007 at 8.26

    Onpa hämmästyttävää lukea, miten samanlainen tilanne sulla on kuin mulla… melkein kuin omia ajatuksiani lukisin. Mun isä on myös kuollut n. 15 vuotta sitten, äiti asuu vain n. 80km:n päässä, eikä ole kohta 8kk:n ikäistä poikaamme käynyt katsomassa yhteensä kuin ehkä 4-5 kertaa, joista käynneistä puolet on olleet suunnilleen n. puolen tunnin pikavisiittejä… Puhelinkaan ei oikein tunnu käteen löytyvän. Minua taas turhauttaa edes soitella äidilleni, kun lähes joka kerta hänelle soittaessani puhelu kestää hädin tuskin 10 min. kun äidillä on aina jonnekin ”kiire” tai muuten vain huono hetki puhua puhelimessa (Ei ole työssä, joten luulisi sentään hetken aikaa löytyvän) Itseäni ei oikein huvita käydä kyläilemässä kotipaikallani jossa äiti siis asuu, koska äidin uusi miesystävä saa mun karvat niin pystyyn jo pelkällä olemuksellaan.Viimeksi ollaan taidettu käydä siellä kylässä viime tammikuussa… Tuntuu ihan hirveältä. Viimeisen vuoden aikana isäni puoleisen suvun yhdestä tädistä on tullut mulle ikäänkuin ”varaäiti”, hän on ollut elämässäni mukana niin raskauden kuin vauvavaiheenkin aikana. Onneksi on edes joku, jota kiinnostaa ja joka jaksaa jakaa näitä minulle uusia ja ihmeellisiä asioita. Voimia sinullekin, kukannuppu.

    Vastaus

  2. Minna S, kuulostaa todellakin surullisen tutulle. Onneksi olet saanut ystävyyttä ja tukea viisaalta aikuiselta.

    Huoh, edelleen etsin sitä linimenttiä, joka saisi aikuiset tyttäret ymmärtämään vanhenevia äitejään…

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: