Kipeää miesväkeä

…Mies saatiin sairaalasta kotiin viime lauantaina, ja sieltä konkkasi kovasti kipeä nelijalkainen otus kotisänkyyn kolotuksiaan kärsimään. Polvi on vielä aivan tönkkö ja arka.  Oi ja voi.

Apean ja kipeän Miehen mieli tuntuu onneksi pysyvän plussan puolella Pöpöläisen hurmaavilla hymyillä ja hihkunnoilla. Nämä kaksi tuntuvat nyt olevan toisilleen mitä parhainta seuraa ja nauttivat toisistaan täysillä. Mies soittaa Pöpöläiselle kitaraa, köllöttelee samalla matolla tai sängyllä ja leikkii väsymättä tuntitolkulla. Ja sitten siihen päälle yhteiset päiväunet toisiinsa käpertyneinä. Suloista 😉 Äiteetä tarvitaan kuitenkin yhä: kantamaan Pöpöläistä huoneesta toiseen, pesemään pyllyä, valmistamaan ruokaa ja niin: imettämään.

Pesukonekin on saatu vaihdettua. Uusi kone hyrrää mukavaa taustamusiikkia joka päivä.

Mutta mutta: viime viikolla mammatapaamisessa eräs uusi tuttava sanoi katsoneensa, että hänestä näyttää kuin Pöpöläisellä olisi iho-oireidensa perusteella jokin allergia. Tuo lausahdus sai minut vihdoinkin tekemään sen, mikä olisi pitänyt jo tehdä kauan aikaa sitten: varaamaan ajan allergialääkärille. Olinhan minä tuota jo epäillyt: itkuisuus,  heikot unet, kutina, taiveihottumat, hurrrjat kakat… kaikki ne voivat olla allergiaoireita, mutta myös toisaalta ”normaaliin” sopivaa tähän ikään kuuluvaa ohimenevää vaivaa. Kerroin näistä oireista viime käynnillämme neuvolassa, mutta kesäsijainen kuittasi ne tyyliin ”osta apteekista kortisonvoidetta ja käytä sitä”.

Tuosta lähes tuntemattoman äidin lausahduksesta heränneenä tartuin asiaan ja tällä viikolla selvisi ihopistokokein, että Pöpöläisellä näyttäisi olevan lehmänmaitoallergia. Nyt me molemmat olemme maidottomalla dieetillä ja seuraamme, paranevatko nuo oireet.  Mikäli ymmärsin lääkärin puheista oikein, allergiaa testataan vielä myöhemmin uudelleen verikokein.  

Yhtäältä olen helpottunut: ehkä näihin vaivoihin saadaan nyt apua tuosta maidottomuudesta.  Toisaalta pelottaa: en tietenkään haluaisi lapselleni koko elämää kestäviä vaivoja. Suuri osa imeväisikäisten maitoallergioista paranee parin vuoden ikään mennessä, mutta osa lapsista saa lisää uusia allergioita. Ja kun Pöpöläisellä on isänsä puolesta aika tavalla erilaisia rasitteita (keliakia, laktoosi-intoleranssi, siitepöly- ja eläinallergiat), meillä voi hyvinkin olla edessä allergiaperheen tie. Huokaus.

Mainokset

4 responses to this post.

  1. Posted by Vakkarilukija on 01/09/2007 at 9.51

    Hienoa, että mies on päässyt jo kotiin paranemaan ja nauttimaan perheen seurasta ja että syy Pöpöläisen risaisiin uniin alkaa selvitä.

    Luin jo äitiyspakkausta, hieno blogi, ja myös siellä kerroit puolisosi sairasteluista. Pään onteloiden vaivat ja niveltulehdukset voivat liittyä huonoon sisäilmaan. Itselläni ko. vaivat, sekä laktoosi-intoleranssikin, on lakanneet vaivaamasta, kun pääsin eroon sisäilmaongelmista. Onko miehesi työpaikalla kosteus- tai homevaurioita? Tai mahdollisesti kotona? Vauvan iho voi lehahdella ruoka-aineallergioiden lisäksi sisäilmaongelmienkin takia.

    Ensiapua mahdollisiin selvittelyihin saat Hengitysliitosta, http://www.heli.fi .

    Vastaus

  2. Olen miettinyt tuota itsekin. Miehen työpaikalla on ollut noita kosteusvaurioita, ja niitä on korjattukin, mutta ei-niin-huolellisesti. Toivottavasti täällä kotona noita ongelmia ei ole. Mulla ei ole ollut mitään oireita ja Pöpöläisen ongelmiin on (ainakin) tuo maito syynä. Eli luulisin että kotona on kaikki hyvin…

    Vastaus

  3. Posted by Vakkarilukija on 02/09/2007 at 15.57

    Hyvä juttu, että kotona on kaikki hyvin.

    Miehen pitäisi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja kertoa epäilynsä huolimattomasti korjattujen kosteusvaurioiden vaikutuksesta nivel- ja ontelovaivoihinsa. Tosin jos suhtautuminen työpaikalla mättää, ja jos koko talossa on ollut ongelmia, niin yksinkertaisinta olisi vaihtaa työpaikkaa. Karua, mutta totta. Tällöin toivottavasti pystyy välttämään huonon sisäilman aiheuttamat krooniset sairaudet (astma ja muut allergiasairaudet, erilaiset reumat).

    Vastaus

  4. Tuohon on tulossa käytännön ratkaisu ensi talven aikan, onneksi. Siis se työpaikan vaihto.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: