Mäyrän elämää

Aamuyön eläimellistä menoa: herään neljän aikaan Pöpön ähinään. Imuttelemme, röyhtäilemme. Lasken lapsen takaisin sänkyynsä. Hetken aikaa sieltä kuuluu huokailua, jonka jälkeen alkaa

ÄHINÄ. PUHINA. KIEMURTELU.

Onko se hereillä? EI. SE NUKKUU.
Onko sillä kuuma? EI
Onko sillä kylmä? EI

Otan Pöpön viereeni. Ähinä jatkuu.

Jospa sitä vaikka haittaa olla liian lähellä kylkeäni. Siirrän lapsen kauemmas. Ei auta.

Jatkan torkkumista. Herään ähinään varttitunnin välein. Lopulta, kun mies nousee seitsemältä, annan itsekin periksi. Herätän lapsen, päässäni huojuu, teemme aamutoimia, hyvä kun en kaadu portaissa. Kahdeksalta Pöpö haukottelee taas. Kiipeämme makuuhuoneeseen ja nukumme – hiljaisesti puoli yhteentoista asti.

One response to this post.

  1. Posted by hna on 10/05/2007 at 20.59

    Toi on niiiiiiiiiiin tota. Se imee mehut. VAikkei ole edes ”mitään”.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: