Uteluja

tammikuu 14, 2009

Aika moni bloggari on jo kysynyt tätä lukijoiltaan, ja nyr kysyn minäkin.

Kuka olet, miksi luet ja mistä haluaisit kuulla lisää?

Blogia alkaa olla jo kaksi vuotta takana. Ajatuksenani on ollut, että Äiityspakkaus toimisi äitiyden verkkopäiväkirjanani läpi Pöpöläisen pikkulapsiajan. Ehkä ei niinkään Pöpöläisen kasvupäiväkirjana, vaan enemmänkin oman äidinroolini kasvukertomuksena.  Juuri nyt  tuntuu kuin olisin niin syvällä savessa arjessani, että päivät vilahtavat ohitse ilman, että saan niistä ja niihin liittyvistä ajatuksistani tarkempaa otetta.  Sen vuoksi olisikin mahtavaa kuulla, kuka olet, miksi luet, ja mistä haluaisit kuulla lisää. Vastauksesi on arvokas osa verkkopäiväkirjaani ja auttaa  minua havainnoimaan sumuista arkeani hieman tarkemmalla katseella.

Entry Filed under: arkea, huomioita. .

21 Comments Add your own

  • 1. Tuuli  |  tammikuu 14, 2009 at 11:00 ip

    Heissan! _o/

    Minä olen Tuuli ja haaveilen lapsiperhearjesta. :-D
    Siksi täällä.

    Vastaa
  • 2. Saara  |  tammikuu 14, 2009 at 11:19 ip

    Laahaamme pari kuukautta perässä, meidän ukkolla mittarissa 20kk. Mielenkiinnolla luen yhtäläisyyksiä, erilaisuuksia, ideoita ja tulevaa. Myötätuulta arkeen, koittelemuksiin ja iloihin!

    Vastaa
  • 3. elanor  |  tammikuu 15, 2009 at 7:50 ap

    Olen kohtalotoveri. ;) Ja jutut sekä äitiydestä että lapseudesta on tosi jees. Kirjoitat oivaltavasti ja hyvin, näitä on kiva lukea. Niin.

    Vastaa
  • 4. Jana  |  tammikuu 15, 2009 at 7:58 ap

    Vauvakuumeilun aikana löysin blogisi. Kuume väistyi taka-alalle, mutta mukaansatempaiseva kirjoitustyylisi saa palaamaan tänne aina uudelleen. =o)

    Vastaa
  • 5. Hemuli  |  tammikuu 15, 2009 at 8:42 ap

    Löysin blogisi kun jotakuinkin kaksi vuotta sitten kun itse tulin raskaaksi. Tuttavapiirissä ei ole paljon lapsiperheita, mutta teidän vauva-ajan ja nyt taaperoiän seuraaminen on auttanut vähän “orientoitumaan” mitä edessä mahtaisi olla.

    Itse palasin töihin jo viime kesänä ja tyttö päivähoidon vuoden vaihteessa. Eniten itse pähkäilen työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittamisen kanssa, joten siitä toki olenkin nyt mielelläni lueskellut.

    Vastaa
  • 6. Sani  |  tammikuu 15, 2009 at 9:18 ap

    Meillä on nyt kaksi vee täyttävä esikoinen (ja toinen syntyy lähiviikkoina). Minusta on mielenkiintoista lukea, minkälaista elämää eletään muissa perheissä, joissa on samanikäinen tapaus. Monesti olen blogiasi lukiessa huomannut että lapset ja kokemukset ovat hyvin erilaisia mutta sekin on kiinnostavaa. Ja kyllä niitä samanlaisiakin tuntemuksia ja kokemuksia on aika usein.. esim 2 v:n oma tahto ja kiukkukohtaukset!

    Vastaa
  • 7. nappula  |  tammikuu 15, 2009 at 9:51 ap

    Meillä on puolivuotias pikkuherra, ja alkujaan päädyin tänne hakiessani neuvoja ja vinkkejä lapsen kanssa matkustamiseen.

    Kirjoitat hauskasti lapsiarjesta ja äitiydestä, juttuihisi on helppo samaistua. Samalla saan tuulahduksen siitä, mikä meillä on vasta edessä.

    Vastaa
  • 8. Tuntematon  |  tammikuu 15, 2009 at 10:47 ap

    Aloitin jo entisen blogisi puolella. Juuri sinun blogisi kaikkien raskaus/lapsi-blogien joukossa on siitä hyvä, että et ole liian vauvalässy, ja että päivität sopivan harvoin. Näin lapsettomana ei kuitenkaan se lapsiperheen arki kiinnosta niin paljon, että joka päivä jaksaisi lukea, mutta tällaiset pienet ajoittaiset kurkistukset ovat ihan mielenkiintoisia.

    Vastaa
  • 9. santtuliini  |  tammikuu 15, 2009 at 11:00 ap

    Itselläni ei ole lapsia, mutta kavereillani on. Sen takia aikoinaan etsin vauva- ja lapsiaiheisia blogeja, koska en halunnut olla ihan ulkona muitten jutuista. Seurasin aikaisempaa blogiasi ja siirryin sieltä sitten tänne. Haluan itsekin lapsia, mutta en ihan vielä.

    Olen jatkanut lukemista, sillä kirjoitat tosi hyvin. Mitään erityisiä aihetoiveita mulla ei ole. Tavallisen lapsiperheen arjen kuulumisten lukeminen on jo sinällään antoisaa ja mielenkiintoista.

    Vastaa
  • 10. Mary  |  tammikuu 15, 2009 at 8:55 ip

    Hei.
    Minäkin aloitin siitä odotusajan blogista, kun itsekin pidin moista raskausaikana. Tällä hetkellä oma, lasten blogi on salasanan takia, koska julkaisen kuvia ja videoleikkeitä. Mutta on ollut aivan ihana lukea kuulumisiasi ja mielenkiinto tosiaan säilyy vaikket jokapäivä päivitäkään.. ;)

    Vastaa
  • 11. Rouva  |  tammikuu 15, 2009 at 9:07 ip

    Eksyin tänne vauva-lehden isäblogin kautta ihan vasta lukemaan matkan jälkeisistä tunnelmista ja monella tasolla polveileva ja pohdiskeleva kirjoituksesi sai tulemaan uudestaan ja hanat kiinni kirjoitus varmisti että tulen varmasti vastakin lukemaan :)

    Rehellinen ja oivaltava ote tekee jutuista kiinnostavia ja tosiaan kun perässä tullaan (10kk tyttö) niin hauska vähän jo kurkistella mahdolliseen tulevaan.

    Vastaa
  • 12. Tuuli S  |  tammikuu 17, 2009 at 1:01 ap

    Kiitos blogista (tai oikeastaan niistä molemmista). Aloin seuraamisen jo edellisestä blogistasi alkaen, kun itse vasta harkitsin uskaltaisiko… Nyt olen noin puoli vuotta omaasi nuoremman pojan äiti, joten vertaiskokemukset ja -tuki kai blogissasi on parasta. Esimerkiksi tuo imetysjuttusi oli aivan mahtavan mielenkiintoinen. Oma poikani kun tuntuu olevan samansorttinen: nyt 15 kuukauden iässä ei pienintäkään merkkiä, että haluaisi luopua tissistä.

    Vastaa
  • 13. knarpette  |  tammikuu 19, 2009 at 9:29 ip

    Löysin tänne, kun etsin vauva-aiheisia blogeja, ja pidin jo teemastasi, että kaikki ei ole syntyneet äideiksi vaan sekin voi olla opeteltava homma! Äitiys on niin erilaista eri ihmisillä. Kirjoitat rehellisesti ja hymistelemättä, ja vertaistukea olen saanut mm. suunnitelmiini lopettaa imetys. Kiitos kirjoituksistasi!

    Vastaa
  • 14. anuriitta  |  tammikuu 19, 2009 at 10:18 ip

    blogisi on minulle äitivertaistukea, ihanaa sellaista!

    Vastaa
  • 15. Pitkula  |  tammikuu 21, 2009 at 10:06 ap

    Moi pitkästä aikaa!

    Itse käyn täällä aina silloin tällöin kurkkaamassa, josko olisit kirjoittanut jotain syvällistä lapsen maailmaan saattamisesta: juu, edelleen ryven näissä ajatuksissa, että kannattaako tänne edes yrittää lasta. Huokaus.

    Kirjoitin omassa blogissa 3. kesäkuuta:
    “Halajaisin varmaan tämän pohdiskeluni lomassa suuresti lasta, jos tietäisin, että hänestä tulisi – ei enempää eikä vähempää – maapallon ja ihmislajin pelastaja.

    Ohhoh, mikä kommentti! Ihan kuin hakusessa olisi uusi Jeesus.

    Mutta jäin oikeastikin miettimään Kukannupun kommenttia vauva-asiaan. Että “juuri sinun lapsesi voi olla se, joka keksii aids-rokotteen tai syöpälääkkeen”. Kun eihän se riitä vielä mihinkään! Pitäisi kyetä pelastamaan tämän planeetan luonto ja miettimään ihmisille uutta asuinplaneettaa. Maailmanrauhan aikaansaaminenkaan ei olisi pahitteeksi.

    Näyttää sille, ettei tälle mammalle riittäisi mitkään ihan pienet saavutukset :)

    Vastaa
  • 16. a:n äiti  |  tammikuu 21, 2009 at 6:52 ip

    Osaat verbalisoida vanhemmuuden tuntoja erittäin hyvin. On mukava lukea sujuvaa kirjoitusta, jossa on ajatus mukana.

    Vastaa
  • 17. Sanna  |  tammikuu 21, 2009 at 7:48 ip

    Luin edellistä blogiasi ja siirryin luontevasti lukemaan tätäkin. Olen yli 30-vuotias, toistaiseksi lapseton, mutta lapsista haaveileva, ja siksi lukemistooni kuuluu säännöllisesti myös lapsiaiheisia blogeja. Minusta on nautinnollista lukea hyvin kirjoitettua tekstiä, joka on oivaltavaa ja rehellistä. Kiitos!

    Vastaa
  • 18. Äitee  |  tammikuu 22, 2009 at 2:54 ip

    En enää edes muista miten ja milloin tänne päädyin, kauan aikaa sitten kuitenkin. Epäsäännöllisin väliajoin käyn poikkeamassa. Meillä myös karvan verran vajaa 2v. ja isoveljensä 4+.

    Vastaa
  • 19. Elinainen  |  tammikuu 24, 2009 at 2:06 ip

    Päädyin blogilistalta tänne…

    Odotan esikoistani ja tietysti kaikki vauva-, lapsi-, ja äitiysaiheiset blogit kiinnostaa. Olen uusi lukija, en ole vielä ehtinyt suuremmin tutustua blogiisi, mitä nyt vähän tuossa selailin. :)

    Omaa blogia aloin kirjoittamaan traagisen menetyksen jälkeen osana surutyötä. Nyt blogista on muodostunut odotusajan blogi.

    Vastaa
  • 20. minna  |  helmikuu 2, 2009 at 7:47 ip

    Kiitos blogistasi. Luen silloin talloin muutamaa aitiys-aiheista blogia, vertaistuen vuoksi! Olen Ulkomailla asuva 1,5v.tyton kotiaiti. Valilla on yksinaista ja todelliset ystavat ovat kaukana. En tunne muita lapsiperheita. Paikalliset kasitykset aitydesta poikkeavat omistani(mm.taalla imetetaan aniharvoin-itse imetan vielakin; suurin osa synnytyksista tehdaan rutiinin omaisesti keisarinleikkauksella…jne) Pystyn samaistumaan ajatuksiisi, valilla se on tarkeaa. Ikaankuin korvaa saman suuntaisesti ajattelevia oikeita ystavia. Jossain on muita jotakuinkin samanlaisessa tilanteessa. Siksi.

    Vastaa
  • 21. T.L.  |  helmikuu 11, 2009 at 7:36 ip

    Löysin tänne vähän aikaa sitten jonkin toisen blogin linkkilistan kautta. Olen käynyt siitä asti kurkkimassa mitä kirjoitat. :) Sinulla on hyvät mielipiteet ja uskallat myös sanoa ne, hyvä! Jatka samaan malliin. :)

    Itselläni on 7v ja 2,5v tytöt ja yritämme kovasti kasvaa kaksikielisiksi koko perhe Ruotsin maalla. :)

    Vastaa

Leave a Comment

hidden

Some HTML allowed:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Trackback this post  |  Subscribe to the comments via RSS Feed


Aiheet

ahdistusta arkea huomioita iloa isyyttä juhlaa jännitystä kauhua kohellusta kysymyksiä neuvola pelkoja sukua surua unia uutta vointia väsyä ystäviä

Kommentit

Eniten luettuja

Tästä lukemista edellisiltä kuukausilta

tammikuu 2009
ma ti ke to pe la su
« jou   hel »
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031  

Blogroll

edelliset turinat

Sähköposti:

kukannuppu(at)postiloota.net

Et ole yksin