Puhetta!

elokuu 31, 2008

Nyt, kun kävely on vihdoin sujuvaa, Pöpöläinen näyttää siirtyneen kehittämään puhepuoltaan. Päivä päivältä sanavarasto laajenee. Tyyny, puu, lamppu, valo, vettä, ei tuu, ei mee, ei oo, minä meen. Tällä viikolla yksittäistä sanoista on alkanut muotoutua lauseita.

Kyllä pysähdytti, kun eräänä aamuna, ulkotakkia niskaan vetäessäni takaa kuului pieni kirkas ääni: Äiti lähtee.

Sniff. Yksi pienen pojan ensimmäisistä lauseista.

Entry Filed under: arkea, uutta. .

Leave a Comment

hidden

Some HTML allowed:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Trackback this post  |  Subscribe to the comments via RSS Feed


Aiheet

ahdistusta arkea huomioita iloa isyyttä juhlaa jännitystä kauhua kohellusta kysymyksiä neuvola pelkoja sukua surua unia uutta vointia väsyä ystäviä

Kommentit

Eniten luettuja

Tästä lukemista edellisiltä kuukausilta

elokuu 2008
ma ti ke to pe la su
« hei   syy »
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Blogroll

edelliset turinat

Sähköposti:

kukannuppu(at)postiloota.net

Et ole yksin