Kysyn vaan

Kaikkialla imetysmyönteisissä tiedotusvälineissä korostetaan, että yöimetyksen pois jättäminen ei välttämättä eheytä lapsen yötä ja takaa, että yöunet siitä paranisivat. Meillä tämä piti kirjaimellisesti paikkaansa. Lapsi heräsi edelleen parin tunnin välein kokeilemaan, josko sitä mammaa saisi, tosin tyyntyi kerta kerran jälkeen vähemmin tyynnytyksin, mutta jatkoi silti tarkasteluaan viikkotolkulla.

Mutta nyt, kun päiväimetyksetkin ovat jääneet minimiin (taikajuomaa kaivataan päivittäin enää aamulla herätessä, joinakin päivinä myös päiväunilta herätessä ja yleensä myös iltaunille mentäessä), yöunet paranivat kuin taikaiskusta. Kolmen vähädrinkkisen päivän jälkeen nukuimme yhtäjaksoisesti jo aamukuuteen. Imemisen tarve lienee siis niin vahva, että vauvaa ei voi vierottaa vain öistä, vaan on vieroitettava sekä yö- että päiväimetyksistä.

Imetysmyönteisenä (1 v 5 kk ja pauttia rallaa 3500 imetyskertaa takana) olen nyt aivan hölmistynyt. Tästäkö siis kaikki on johtunut?

Olisimmeko nukkuneet jo monta kuukautta hyvin, jos olisimme vähentäneet rinnalla käyntiä jo aikaisemmin?

Minä kun luulin tekeväni lapselleni hyvää imettämisellä. Ja varmaan teinkin, mutta kaupan päälle sain unettomia öitä, itkuisia kiukkukohtauksia, sekavia aamuja, laahaavia päiviä. Ja oliko rintamaidosta saatavan tyydytyksen määrä riittävä kumoamaan hermostuneen äidin ja väsyneen isän lähettämät negatiiviset väreet? Aaaaaarghhh.